Sivut

Colosseum ja 13 kilometriä

Toinen päivämme Italiassa alkoi ryhmätöiden parissa - luennolla kävimme läpi neuvottelun taitoja, jonka jälkeen saimme toteuttaa käytännön esimerkin. Ryhmät kokoontuivat, ja saimme tehtäväksemme päättää yhden kappaleen, joka kuvaa nykymaailmaa. Kappaleen piti antaa kuva tämänhetkisestä maailmantilanteesta, jotta vuosisatojen jälkeen ihmiset tietäisivät millaisia juuri me olimme. Lopuksi meidän piti päätyä yhteen kappaleeseen, joka soitettaisiin kaikille. Jännittävintä oli se, että koko 20 minuuttinen keskustelu piti äänittää ja saimme ohjeet käyttää valenimiä, jotta ääntämme ei tunnistaisi. Itse olin tietysti Kimi Räikkönen.

Neuvottelun jälkeen siirryimme fysiikkaan. Jälleen ryhmissä meidän piti selvittää eräs fysiikan työ, josta piti jälkeenpäin kirjoittaa työraportti yhdessä. Ryhmät saivat pisteitä esitystensä perusteella, ja kaikki onnistuivat hienosti.






Vauhdikkaan (ja jälleen meluisan) koulupäivän jälkeen oli aika taas lähteä Roomaan. Ennen sitä kävimme hakemassa nopeasti pitsaa, jotka söimme junassa. Roomassa ensimmäinen pysäkki oli Colosseum - se oli upea ja aivan valtava. Pääsimme jopa sisälle asti, ja se oli yllättävä kokemus, sillä se oli sisältäkatsottuna aivan erilainen mitä olimme olettaneet.








Sen jälkeen alkoikin kunnon vaellus - kukaan ei kertonut minne olimme menossa, ja meininki oli aika hämmentävä. "Only one kilometer left!" Niinpä niin, laskimme jälkeenpäin että kävelimme todellisuudessa 13,1 km. Päädyimme Colosseumin jälkeen Vikton Emanual II:n monumentille, ja siitä sitten syömään pitsaa. Pitsan jälkeen kävimme Piazza Venezialla, Piazza del Popololla, Espanjalaisilla portailla ja viereisellä aukiolla. Näimme myös via del Corson, jonka jälkeen menimme Pinciolle, näköalaparvekkeelle.



Pitkän ja raskaan päivän jälkeen saavuimme kotiin ja menimme tietysti saman tien nukkumaan.


Ada-Maija

Ei kommentteja: