Sivut

Colosseum ja 13 kilometriä

Toinen päivämme Italiassa alkoi ryhmätöiden parissa - luennolla kävimme läpi neuvottelun taitoja, jonka jälkeen saimme toteuttaa käytännön esimerkin. Ryhmät kokoontuivat, ja saimme tehtäväksemme päättää yhden kappaleen, joka kuvaa nykymaailmaa. Kappaleen piti antaa kuva tämänhetkisestä maailmantilanteesta, jotta vuosisatojen jälkeen ihmiset tietäisivät millaisia juuri me olimme. Lopuksi meidän piti päätyä yhteen kappaleeseen, joka soitettaisiin kaikille. Jännittävintä oli se, että koko 20 minuuttinen keskustelu piti äänittää ja saimme ohjeet käyttää valenimiä, jotta ääntämme ei tunnistaisi. Itse olin tietysti Kimi Räikkönen.

Neuvottelun jälkeen siirryimme fysiikkaan. Jälleen ryhmissä meidän piti selvittää eräs fysiikan työ, josta piti jälkeenpäin kirjoittaa työraportti yhdessä. Ryhmät saivat pisteitä esitystensä perusteella, ja kaikki onnistuivat hienosti.

Vauhdikkaan (ja jälleen meluisan) koulupäivän jälkeen oli aika taas lähteä Roomaan. Ennen sitä kävimme hakemassa nopeasti pitsaa, jotka söimme junassa. Roomassa ensimmäinen pysäkki oli Colosseum - se oli upea ja aivan valtava. Pääsimme jopa sisälle asti, ja se oli yllättävä kokemus, sillä se oli sisältäkatsottuna aivan erilainen mitä olimme olettaneet.

Sen jälkeen alkoikin kunnon vaellus - kukaan ei kertonut minne olimme menossa, ja meininki oli aika hämmentävä. "Only one kilometer left!" Niinpä niin, laskimme jälkeenpäin että kävelimme todellisuudessa 13,1 km. Päädyimme Colosseumin jälkeen Vikton Emanual II:n monumentille, ja siitä sitten syömään pitsaa. Pitsan jälkeen kävimme Piazza Venezialla, Piazza del Popololla, Espanjalaisilla portailla ja viereisellä aukiolla. Näimme myös via del Corson, jonka jälkeen menimme Pinciolle, näköalaparvekkeelle.

Pitkän ja raskaan päivän jälkeen saavuimme kotiin ja menimme tietysti saman tien nukkumaan.

(kuvat ilmestyvät myöhemmin)

Ada-Maija Huurtela

Il primo giorno!

Ensimmäisen aamun koulupäivä alkoi vauhdikkaalla tervetuliaisseremonialla. Ohjelmaan kuului mm. laulua, tanssia, soittoa ja draamaa.









Päivän teemana oli ryhmätyöskentely. Jakauduimme ”The Wonderful Six” -ryhmiimme, joissa pohdimme esimerkiksi viittä eri asiaa, jotka yhdistävät ryhmämme jäseniä. Kaikille ryhmille yhteiseksi löytyi pizza! 🍕 Suunnittelimme myös ryhmällemme oman tervehdyksen.




Koulupäivän jälkeen käytiin kotona syömässä, jonka jälkeen suunnattiin metrolla kohti Roomaa ja Vatikaania!


Finnish girls Vatikaanissa!
Mietimme mistä parvekkeelta paavi puhuu, mutta emme saaneet siihen selvyyttä. 😛







Rooman nähtävyydet olivat kuin hyppäys historiankirjaan!

Heitimme kolikot Fontana di Trevin suihkulähteeseen, palaamme Roomaan siis vielä!






Tämän blogipostauksen motto: ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”

- Veera Lehmuskallio


Poronkarvoja ja pönttöraivoa!

Pietarsaaren lukion Rooman-delegaatio astui junaan sunnuntaiaamuna kello 9.17. Arvovaltaiseen ryhmään kuuluivat - ja kuuluvat edelleen - opiskelijat Emilia, Ada-Maija ja Veera sekä lehtorit Lyyra ja Stara. Matka sujui kahden pysähdyksen taktiikalla jouhevasti. Ystävällinen konduktööri loi turvallista tunnelmaa kertomalla tarpeeksi monesti, miltä laiturilta matkamme jatkuu Seinäjoelta. Ilahduimme tästä huomaavaisesta huolenpidosta! Tapasimme myös  kokkolalaisia kollegoita Erasmus+ -matkalla Saksaan, ja nähtävästi jaamme myös kotimatkan heidän kanssaan.

Onnistuimme vaihtamaan junaa myös Tikkurilassa kommelluksitta. Lentokentällä vaihdoimme turistimoodiin: otimme runsain määrin ryhmäselfieitä, kuvautimme itsemme Muumi-hahmojen kanssa, etsimme vain lentokentältä saatavia tuotteita (Ada ja Salt & Vinegar Pringlesit) ja hypistelimme porontaljoja (Anna-Maija ja poronkarvapefletit). Vaikka tuleva viikko tuntui vähän jännittävän, mieli oli iloinen ja odottava. Olemme siitä onnekkaita, että Pietarsaaren-kokoontumisen ansiosta meitä odottavat tutut isännät ja emännät, joita ei tarvitse liikoja jännittää.



Lento Roomaan oli hieman myöhässä, joten huvitimme toisiamme lukemalla klikkiotsikoita. Sotkamon poliisilaitoksella oli ollut pönttöraivoa, kätilö oli tyrmistynyt synnytyssalissa ja Jari Sillanpään fanit olivat tyytyväisiä - vielä toistaiseksi. Inspiroiduimme siis itsekin kokeilemaan klikkiotsikoinnin voimaa. Saa kommentoida, toimiko! 

Lentomatka monien aasialaismatkustajien ympäröimänä kului leväten, mustikkamehua juoden ja jutellen. Hienoinen turbulenssi ei matkantekoamme haitannut, vaan saattoi jopa vähän tuudittaa uneen.



Fiumicinon lentokentällä meitä odotti asiallisen varma taksiautoilija Massimo, joka kuljetti meidät italialaisella varmuudella hämärtyvässä illassa kohti kaunista Frascatia. Perillä vastaanotto ei olisi voinut olla lämpimämpi! Tutut ihmiset ottivat meidät vastaan, ja meistä opettajista tuntui turvalliselta luovuttaa Veera, Emilia ja Ada-Maija Pietarsaaressakin vierailleiden Giulian, Vittorian ja Tommason huomaan.

Ilta kului majoittautuessa ja lämmintä Italiaa ihmetellessä.

Anna-Maija ja Tiina

Täältä tullaan, Italia!

Kolmen iloisen opiskelijan ja kahden opettajan tehoryhmä valmistautuu matkaamaan Rooman kupeeseen Grottaferrataan. Tiedepainotteinen lukio Bruno Touschek Lycee isännöin kuuden maan kokoontumista, ja tällä kertaa pehmeistä arvoista keskiöön nostetaan ryhmäytyminen. kriittisen ajattelun tukeminen, kauneuden arvostaminen ja medialukutaito.

Veera, Emilia, Ada-Maija ja sujuva yhteistyö!
Ennakkotehtävät koskivat tällä kertaa nettiturvallisuutta: Kaikkien projektimaiden koulujen opiskelijoilta kysyttiin heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan turvallisesta Internetin käytöstä. Myös koulujen yleiset nettiturvallisuuteen liittyvät käytäneet tulevat kokoontumisessa tarkasteluun ja vertailuun. Opiskelijamme Ada-Maija, Emilia ja Veera valmistivat tällä viikolla upean esityksen, joka tiivistää meidän koulumme tulokset.



Projektiimme kuuluu myös hyväntekeväisyystempauksen järjestäminen. Grottaferratassa jaamme ideoita ja käytäntöjä, joista jotkin toteutetaan myös meidän koulussamme ensi syksynä.

Tällä viikolla Italiassa on ollut lämpöä saman verran kuin Suomessa hyvänä kesäpäivänä. Ensi viikolla voi vähän sataa tihuuttaa, mutta se tuskin matkalaisia haittaa - asteita kun ennustetaan olevan yli 20 ;)

Tervetuloa lukemaan Italian-kuulumisia blogiimme! Erasmus+ -kuulumiset löytää myös Instagramista ja Twitteristä hashtagilla #eplusme2we

Tiina Stara
projektikoordinaattori

Hope - Toivo

Viimeinen yhteinen päivä eli perjantai koitti väsyneissä merkeissä. Suurimmalla osalla oli edellinen ilta venynyt pikäksi ja koululle piti raahautua taas jo 8.30. Kauaa ei tunnelma kuitenkaan väsynyt ollut, koska heti aamusta opettivat vieraamme meille maidensa tansseja, tapoja, kieltä ja kulttuuria.

Italialaiset esittelivät meille käsimerkkiensä tarkoituksia.

Lounaan jälkeen oli aika sanoa ensimmäiset hyvästit. Saksalaisia tultiin hakemaan puolen päivän aikoihin. Tunnelma oli surulline ja haikea, eikä kyyneleiltäkään vältytty. Hyvästien jälkeen suurin osa lopuista vaihtareista halusi lähteä ostamaan vielä viimeisiä kotiinviemisiä. Näin teimmekin ja matkalaukkuihin tiensä löysivät niin muumimukit kuin Fazerin sininenkin.



Viimeinen yhteinen ryhmähali.


Kaupasta suuntasimme viettämään aikaa Helkan kotiin. Sitten koittikin jo illallisen aika. Puoli kuuden aikaan illalla oli tiedossa hampurilaisia Friends and Burgersissa. ’The best burger I’ve ever tasted!’ Kaikui monelta suunnalta. Lähdimme viettämään viimeistä iltaa Tuunille, aikaa joka hupeni liian kovaa vauhtia. Pelasimme pelejä, leikimme leikkejä, söimme ja lauloimme yhdessä myöhään yöhön asti.


Puolen yön aikaan saapui tieto puolalaisten lennon peruuntumisesta. Ehdimme alkaa jo iloita yhteisen ajan jatkumisesta kunnes ilmeni, että lento aikaistuu. Ilta jatkui aina puolalaisten bussin saapumiseen saakka. Sitten koitti taas yksien hyvästien aika. Kyyneleiltä ei vältytty tälläkään kertaa.

Varhain lauantaiaamuna kotimatkalle lähtivät viimeisenä kroatialaiset, italialaiset ja espanjalaiset.

Kiitos kaikille, jotka olivat osana tätä Erasmus+ -projektin Suomen tapaamista. Uskon, että puhun paitsi omastani, myös muiden puolesta kun sanon, että tämä viikko oli yksi parhaimmista viikoista elämässämme emmekä tule koskaan unohtamaan sitä! 


                                                  Kiitos kaikille!

Perjantain teeman mukaisesti jäljelle jäi toivo. Toivo siitä, että vielä joskus tapaisimme uudelleen ja saisimme viettää taas aikaa yhdessä. 



                                                  Team Finland kiittää ihania vieraitamme!


- Tuuni Tyni, tiedotusvastaava

Self-awareness


Torstai päivä lähti käyntiin koulun auditoriossa, jossa Ville piti kaksi luentoa stressistä ja siitämiten stressiä voi hallita.Teimme erilaisia harjoituksia ja leikkejä ja palkintona Ville oli ostanut karkkia ja hedelmiä, jota hän heitteli meille.

Luentojen jälkeen oli aika mennä syömään.


Seuraavana ohjelmassa oli ulkoilua pulkkamäen merkeissä. Lähdimme yhdessä pulkkien kanssa kävelemään kohti Lockanbergiä noin yhden aikaan. Opettajat saapuivat myös, mutta hieman myöhemmin. Kaikilla oli todella hauskaa ja vieraat nauttivat, kun saivat leikkiä lumessa. Noin puoli kolmen aikaan oli kuitenkin jatkettava matkaa ja seuraavana oli luvassa vapaa-aikaa ennen illan ohjelmaa.

Koululle palasimme takaisin noin kuuden aikaan, koska ohjelmassa oli finnish evening ja juhlaan olivat myös tervetulleita vanhemmat ja oppilaat. Ensimmäisenä kuoro toivotti meidät tervetulleeksi esittämällä Finlandian. Ohjelmassa oli kaikenlaisia aktiviteettejä kuten porojuoksu, musavisa, suomi-kahoot, musiikki esityksiä ja paljon muuta. Ohjelman kruunasi joulupukki joka saapui antamaan lahjat vieraille ja opettajille. Joulupukin kanssa otettiin kuvia ja samalla Tiina jakoi meille kaikille todistukset siitä, että olemme olleet mukana tässä projektissa. Lars piti koskettavan puheen jossa kertoi oppilaidensa mietteitä viikosta ja kiitti meitä järjestäjiä mahtavasta viikosta. Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä pääsimme syömään suomalaisia herkkuja joita oppilaat ja vanhemmat olivat meille tehneet. Ruoka maistui ja kaikilla oli mahat täynnä.



Ilta oli kaikinpuolin hauska ja halusimme vielä jatkaa yhdessäoloa, koska tiesimme että se on viimeinen ilta kun kaikki ovat vielä kasassa. Löysimme onneksi paikan jonne mennä ja lähdimme Marialle jatkamaan iltaa. Siellä pelasimme erilaisia pelejä ja leikimme leikkejä kunnes oli nukkumaan menon aika.


Emilia Kujala

Sisua vaativaa toimintaa


Keskiviikko päivä lähti käyntiin bussimatkalla kohti Nanoq museota. Päivä oli todella kylmä vaihto-oppilaille, sillä tuntui kuin olisi ollut -15 astetta, joten vaatetta piti olla päällä. Nanoqissa meille pidettiin kierros ympäri Nanoqia ja kuulimme mielenkiintoisia asioita museon historiasta. Nanoqin kohokohta oli selvästikkin se, kun vaihto-oppilaat näkivät jääkarhun. Sen ympärille keräännyttiin ja kuvia otettiin todella paljon.

Kun Nanoq kierros oli ohi, menimme syömään lounasta Merilään. Ruokana oli lohikeittoa ja jälkiruuaksi tietenkin mustikkapiirakkaa kermavaahdolla. Todella moni haki ruokaa lisää, vaikka mahat olivat jo täynnä. Ruuan jälkeen istuskelimme ja puhuimme hetken. Tämän jälkeen kaikki lähtivätkin ulos tekemään mitä ikinä halusivatkin.Kun kysyimme vaihto-oppilaila mitä he haluaisivat nähdä, niin vastaus oli, että meren. Meri oli kylläkin auki, mutta pääsimme silti kävelemään jäälle. Vaihto-oppilaat olivat kyllä todella innoissaan.

Olimme Merilässä noin kahteen asti, jonka jälkeen alkoi matka kohti kotia. Koululla oltiin kolmen aikoihin ja siitä jokainen sitten lähti kotia.

Viideltä illalla tapasimme Strandiksella sillä oli kauan odotetun avantouinnin aika. Saunassa oli todella paljon porukkaa ja äänitaso olikin sen mukainen, mutta kyllä se näyttikin siltä, että vaihto-oppilaat ja me muutkin olimme innoissaan. Alussa muutama vaihto-oppilas pohti pitäisikö ollenkaan mennä avantoon, mutta loppujen lopuksi vaihto-oppilaat taisivat olla niitä, jotka kävivät sielä useammin kuin me suomalaiset.

Avantouinnin ja saunan jälkeen siiryimme syömään yhdessä pizza buffettiin ja ruoka oli kyllä todella hyvää. Melkeimpä kaikki rupesivat olemaan todella väsyneitä, joten pikkuhiljaa kaikki rupesivat lähtemään kotia päin.


- Maria Peltokangas

Päivä täynnä actionia

Tiistaina Erasmus+ viikko jatkui heti aamusta yhteisellä toiminnalla. Kokoonnuimme luokkahuoneeseen ja jakaannuimme kansainvälisiin ryhmiimme, jotka meille oltiin edellisenä päivänä annettu. Näissä ryhmissä saimme tehtäväksemme pohtia vahvuuksia, unelmia ja tulevaisuutta. Päivän teemana olikin curiosity, uteliaisuus. Tunti sujui hienosti ja paljon rakentavaa keskustelua saatiin aikaan, vaikka tunnelma olikin aika tiivis pienessä luokkahuoneessa.

Seuraavana ohjelmassa oli logokilpailun voittajan äänestäminen. Kaikki maat esittelivät vuorotellen oman maansa logoehdokkaan auditoriossa, jonka jälkeen kaikki saivat äänestää lipukkeella, mikä logo oli heistä kaikista sopivin From Me To We -projektiimme. Äänestyksen jälkeen palasimme taas kansainvälisiin noin viiden hengen ryhmiimme, ja saimme tehtäväksemme pohtia meille etukäteen annettua voimauttava valokuvaus -tehtävää. Mietimme yhdessä, mikä tehtävässä oli helppoa, vaikeaa ja miksi valitsimme kuvaksemme juuri valitsemamme kuvan. Tunti sujui jälleen kerran nopeasti, ja olimmekin jo pian taas syömässä.

Ruokailun jälkeen oli luvassa jännittävää ohjelmaa; logokilpailun voittaja oli määrä julistaa 11:45, heti syötyämme. Kaikki odottivat jännityksellä, ja Lars piti lyhyen (mutta upean) puheen joka sai jotkut opettajista lähes kyyneliin. Vihdoin ja viimein Tiina julisti äänien perusteella voittajaksi Espanjalaisen Xinyin suunnitteleman logon. Sen jälkeen kilistelimme Pommacilla, jonka jälkeen Krista ja Emmi pitivät meille upean musiikkiesityksen kuuluisista elokuvamusiikeista harmonikalla ja pianolla. Esityksen jälkeen oli aika avata The Power from Photography -äyttely, johon kaikki olimme lähettäneet itsestämme voimauttavan valokuvan. Näyttely oli upea, ja sitä oli mukavaa ihastella pienten naposteltavien kanssa.

Pikku hiljaa siirryimme näyttelystä taas seuraavaan aktiviteettiin; luvassa oli nimittäin hiihtämistä. Opettajat ja hostit olivat huolehtineet vieraille sukset ja monot, ja (lämpimästi puettuamme) lähdimme Tellus-hallin taakse ladulle. Suomalaiset auttoivat monojen ja suksien laittamisessa ja kiinnittämisessä, ja tuota pikaa kaikki olivatkin jo ladulla. Hiihtäminen ei ollut vieraillemme oikein tuttua, mutta kaikki pääsivät nopeasti vauhtiin. Kaikilla oli hauskaa, eikä hieman haastavaksi osoittautunut hurja mäkikään voinut hidastaa rohkeita hiihtäjiämme.


Noin klo 15 olimmekin jo taas koululla, jonka jälkeen luvassa oli vapaailta. Kaikki lähtivät vieraidensa kanssa kotiin levähtämään hetkeksi, jonka jälkeen olimme sopineet että menisimme kuuden aikoihin yhdessä pimeäpiilosta. Tapasimme ensin yhdellä hosteistamme, Tiinalla, pienellä porukalla. Lähdimme metsään selvittämään piilosen sääntöjä, jonka jälkeen alkoi lisää projektilaisistamme ilmestyä paikalle leikkimään. Loppujen lopuksi meitä oli lähes 20, ja pääsimme pelaamaan ihan kunnolla. Muutaman kierroksen jälkeen aikaa oli kulunut jo reilusti, ja alkoi tulla kylmä (ja nälkä!). Siirryimme taas Tiinalle, ja siellä ilta kuluikin syödessä ja ihmissutta pelatessa. Siitä tulikin varsin suosittu peli porukkamme kesken, sillä etenkin vieraat pitivät siitä.

Päivä oli täynnä erilaisia aktiviteettejä, ja uni tuli kaiken sen tekemisen jälkeen varmasti jokaiselle vallan mainiosti.

- Ada-Maija Huurtela

Pietarsaaren kokoontuminen on pyöräisty käyntiin

Espanjalaisten saavuttua jo lauantaina, olimme keksineet heille epävirallista tekemistä myös

sunnuntaipäiväksi. Jo se päivä piti sisällään paljon. Espanjalaiset pääsivät muun muassa

harjoittelemaan mäenlaskua, syömään makkaraa ja juomaan glögiä. Ai niin, ja tietenkin, ihan

pikkujuttu, muutama onnekas pääsi jopa kättelemään Pietarsaaressa sunnuntaina vieraillutta

Tasavallan Presidenttiä Sauli Niinistöä.





Mutta eilen maanantaina potkaisimme Suomen Erasmus+ -viikon tapahtumat ja aktiviteetit kunnolla

ja oikein virallisesti vauhtiin. Maanantaiaamu alkoi yhteisellä esittelytilaisuudella auditoriossa, jonka

lopuksi Erasmus+ -vieraat pääsivät suomalaisten emäntien ja isäntien pitämälle esittelykierrokselle

ympäri koulua.


Seuraavalla tunnilla oli oppilailla vuorossa erilaisia tutustumisleikkejä. Jaoimme tunnilla myös ryhmät,

joissa tulemme työskentelemään projektiviikon ajan sekä aloitimme secret friend- “harjoituksen”,

jonka ideana on huomioida sinulle annettua salaista ystävää koko viikon ajan, ilman, että salainen

ystäväsi tietää juuri sinun olevan hänen salainen ystävänsä.


Tämän jälkeen vuorossa oli koululounas ja kolmannella tunnilla teimme opettaja Villen ohjeistamana

muutamia harjoituksia, joissa tuli esille maanantaipäivän pehmeä taito; kindness, ystävällisyys.


Sitten oli aika päivän Snow Fun-aktiviteetille, joka maanantaina oli luistelu jäähallissa. Monille

vieraillemme oli se ensimmäinen kerta luistimilla. Muutamista kaatumisista huolimatta oli kaikilla

hauskaa.


Luistelun jälkeen meillä alkoi vapaa-aika, jolloin isolla osalla Finnish Teamin jäsenistä oli

vanhojentanssiharjoitukset. Otimme vaihto-oppilaamme mukaan harjoituksiin opettelemaan

tansseja ja pitämään hauskaa. Sen jälkeen kävimme syömässä.


Klo 18 alkoi koululla oppilaiden “peli-ilta”. Mahtavan illan ohjelmaan kuului muun muassa suomen

lukiolaisten liiton virallinen tanssi, lauluesityksiä ja pari erilaista leikkimielistä kilpailua.



Kotiin pääsimme noin puoli yhdeksän aikaan ja uskon, että kaikki, varsinkin myöhään edellisyönä

Suomeen saapuneet puolalaiset painuivat aika nopeasti unten maille, odottaen jo seuraavan päivän

seikkailuja.



Tiina Puranen


Tiedotusvastaava

Vihdoinkin vieraita!

NETS - From ME to WE -Erasmus+ -projektiviikko Pietarsaaressa on vihdoinkin pyörähtänyt käyntin! Ensimmäiset vieraat saapuivat lauantai-iltana Pännäisten rautatieasemalle.

Pietarsaarelaisemäntien ja vieraiden kohtaaminen oli lämmin, vaikka meidän mielestämme leppeä -1 asteen talvisää tuntuikin barcelonalaisnuorista lähes henkeä salpaavan kylmältä!

Espanjalaiset

Sunnuntaina alkoi tulla väliaikatietoja: kaikki Erasmus+ -vieraat olivat matkalla kohti talvista Pietarsaarta!
Italialaiset 
Saksalaiset
Kroatialaiset

Puolalaisten ryhmä saapuu viimeisenä, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Toivottavasti vieraamme ja emäntämme saavat silti nukuttua tarpeeksi ennen maanantaiaamuna klo 8.30 alkavaa projektiviikkoa.

Hyvää ja mieleen painuvaa projektiviikkoa koko väelle! 

Tiina

Projektikoordinaattori